Siis voi vittu mitä tunteiden vuoristorataa tää taas on. Nyt mulla on sellanen olo etten mistään hinnasta halua mitään aikalisää tai mitään, haluan just tän mitä on nyt. Mutta kun sisimmässäni tiedän et tää ei vaan voi jatkua näin. Just tän ailahtelun takia mun olis oikeesti niin tärkeitä saada täää pää joten kuten edes järjestykseen koska en mä ikinä muuten voi vakavissani avata suutani mistään etten taas tee mitään hätiköityä.
Voimpahan todeta taas että vittu mitä paskaa. Miten voi ihminen olla näin kujalla.
Ihanteellisin tilannehan olis niin absurdi kun se, että tosiaan oltaisiin näin niinkun nytkin mut ilman niitä parisuhteen paineita. Onkohan se nyt se vapaa suhde? Kuulostaa hullulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti